lauantai 10. marraskuuta 2018

Kiusa se on pienikin kiusa

Vähän ottaa kaaliin, kun pennut ovat lähteneet yksi toisensa jälkeen maailmalle. Jos se minusta olisi kiinni eivät lähtisi, ei yksikään pentu yhtään mihinkään. Mitä emäntä tuumaisi jos laittaisin sen jälkikasvulle postimerkit persauksiin ja lähettäisin Timbuktuun?! Mä ostin jo postimerkit ja liimaillessa niitä emännän kullanmurujen takalistoon sain syödä lounaani ulkona. Emännälle väittelyn hävinneenä päätin sitten antaa Chilille pienen opetuksen se, kun vei pennun lelut nyt voi sitten tönkiä niitä pöydän alta pylly pystyssä. Tuikkasin ne sinne parempaan talteen hän voi rauhassa opiskella mikä on hänen ja mikä jonkun muun. Nyt täytyy lähteä saattamaan loput pennut uusiin koteihin ja vahtimaan emännän ja pennun ensimmäisiä luoksetulo treenejä.
Oppitunti numero yksi suoritettu ja pentu tietää nyt mikä on makkara.

Terveisin Koda



Mä maksan Koda tämän sulle vielä sä niiin löydät tämän edestäsi....

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Halloweenia vaan kaikille!

Mä oon siis Chili ja asustelen tämän ihmiseksi itseään tituleeraavan naisen ja hänen perheensä kanssa tätä nykyä. Koiran elämästä pari sanaa tässä talossa se on %¤##"&//%¤ ymmärsittekö syvältä siis
K-18 sanoja you know. Tälläinen koiran pukeminen "kurpitsaksi" juttu ei mahdu mun tajuntaan. Voitteko kuvitella minä vanha herra kurpitsa nuttu päällä tuolla kaikkien kauniiden blondien keskellä ja muka SULONEN?! Ei tule kesää kuulkaa... katu-uskottavuus kärsii ja pahasti. Miten mä nyt niitä pokailen, kun ne nauraa mulle niin et kiemurtelevat maassa. Vedin hupun silmille ettei kukaan tunnista mua. Yhtä naapurin Mauria piti käydä vähän tassulla livauttaa korville, että pahimmat irvailun halut katosi. Ensi vuoden halloweeniksi mä käyn kyllä ostamassa nahkaliivin jos tämä pihi nainen suostuu maksamaan mulle pari koiraneuroa tästä talon vahtina olemisesta. Tarttee varmaan käydä isännän puheilla kyselemässä palkankorotusta, siinä sitä on sitten reilu mies. Makkaralla elettäis jos asuttais sen kanssa eikä olisi tätä räksyttävää naisihmistä samassa taloudessa.
Ei muuta kuin halloweenia vaan kaikille!

Toivottaa Chili






sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Pentu arkea


Tervehdys täältä pentulaatikon keskeltä. Muutama viikko enään niin pennut lähtevät maailmalle. Yksi tytteli jää tänne, mutta arvatkaa vaan oliko se reilua joutua valitsemaan sieltä yhdeksästä yksi jota ei lähetetä maailmalle. Emäntä oli ehdoton asian suhteen, kun yritin selittää et koitapa ajatella omalle kohdalles jos sun tarttis valita omista pennuistasi. Viittas kintaalla ja käski olla höpöttämättä hölmöjä. Perusteli niin ontuvasti, että me ei muka mahduta tänne kaikki asumaan. Mä sanoin et me mahdutaan ihan hyvin, kun sinä ja isäntä muutatte ulos telttaan sitten  tilaa olisi vaikka toiselle pentueelle. Suuttui se ja uhkasi laittaa ulkoruokintaan jos vielä nillitän aiheesta. Asia on kuulemma loppuun käsitelty eikä halua enään kuulla tavuakaan aiheesta. En tiedä onko se ulkoruokinta nyt niin paha asia, etteikö vähän vielä voisi kerrata asiaa... =D






perjantai 5. lokakuuta 2018

Termiitit

Tässä heitä nyt on silmät auenneena ja maailmaa tutkiskellen ovat alkaneet pyöriä pentulaatikossa niin etten meinaa mahtua itse enää sekaan. Sotkua, sitä piisaa. Mä olen saanut makeat naurut, kun emäntä vaihtaa sanomalehtiä ja samantien, kun saa likaiset pois on uudet jo pissattu. Meinasi myöhästyä töistäkin, kun vaihtoi ja vaihtoi papereita eikä pentujen takapuolet tyrehtyneet lainkaan. Lopulta luovutti ja lähti juoksujalkaa töihin jupisten mennessään et nyt tuli kiire. Kahvikuppinsa se unohti kaikessa kiireessä piirongin päälle jäi sitten häneltä aamukahvit juomatta. Onneksi ei tarvinnut istua apukuskin paikalla sinä aamuna olisi saattanut korvia kuumottaa. Emäntä on tunnetusti aamuäreä ja varsinkin jos ei ole saanut kahvia. 

Äitiiiiii.... auta täällä on härveli mikä välähtelee haluun pois!!

Huomenta, ai taas se härveli joka välkkyy!



Äitiii tassut luistaa....



Pentu arkea

Haukotus.... haukotus.. huomenta vaan itse kullekin. Pennut syntyi kolme viikkoa sitten ja tässä sitä nyt pentuja hoidetaan ja ruokitaan yötä päivää. Mä olen niin ylpeä mun pienistä riiviöistä, viisi kaunista narttua ja neljä komeaa urosta tulla tupsahti erittäin rankan ponnistelun jälkeen. Emäntä toimi kätilönä enkä päästänyt sitä edes kahvia hakemaan välillä, vaan pidin äänekkään huolen, että pitää kiinni käpälästä koko toimituksen ajan. Pentujen kummisetä Chili yritti myös tulla tarjoamaan apuaan ja antamaan henkistä tukea vinkumalla, mutta hänet passitin ruokakuppinsa ääreen. Ei ole soveliasta vanhojen setien tulla tirkistelemään toimitusta, olisi saattanut pyörtyä. Ei kai se emännälläkään kaukana ollut, mutta onneksi pysyi tolkuissaan koko toimituksen ajan. 




lauantai 15. syyskuuta 2018

Norsumainen olo

Heipä hei pitkästä aikaa!
Kaikenlaista on ennättänyt tapahtua viimeisen postauksen jälkeen, kuten kuvasta näkyy paksusti voidaan joo. Tunnen itseni norsuksi ja varmasti myös näytän... kärsä vaan on lyhyempi. Ei ole narttukoirana olo helppoa olisin niin paljon mieluummin ryhtynyt uros koiraksi pääsevät takuulla helpommalla. Röntgenissä näkyi yhdeksän pentua voitteko kuvitella YHDEKSÄN?! Miten mä selviän hengissä sellaisesta pienestä riiviölaumasta eikö vähempi olisi riittänyt!? Pentujen isä ei tietenkään ole auttamassa. Mitä nyt henkisesti juonessa mukana, mutta ei se nyt paljon auta kun mä halkeen. Emäntäkin yksi tampio ei tajua mistään mitään, mut toivotaan et ne termiitit syö kostoksi koko talon se on kuitenkin suurin syypää tähän soppaan.
Ketä sitten huvittaisi vielä poseerata, kun on trimmaajalla käyntikin ihan turhaa. Arvatkaa kysyttiinkö multa et käykö se et kuvataan? No ei tietenkään kukaan mitään kysynyt niin siinä vaan kaivettiin kamera perstaskusta ja käskettiin poseerata. Mä niin näytän keskimmäistä päkiää kuvaajalle sanon kohta mihin voi sen kameran työntää. Kuka tahtoo norsuna poseerata ei siiis niin kukaan mä en kestä....


lauantai 24. helmikuuta 2018

Heipä hei ja hyvää iltaa

Tervetuloa uuteen blogiini lueskelemaan sepustuksia, joita mä tänne harvakseltaan postailen. Arvatenkin saatte kuulla tarinontia kuinka rääkkään emäntää ja muuta perhettä sekä pientä kotitonttua nimeltä Chili, joka muutti meille reilu vuosi sitten. Mä jäin leskeksi Rakkaan Ukkoni Köppelsin sairastuttua ja poistuttua enkelikuoroon. Pentuja meille ei ennättänyt siunaantua, vaikka niitä kovin hartaasti toivoimme. Omien pentujen toivossa mä oon toiminut keinoemona hoitaen Kongia, Kumiporsasta, Sukkaa ja Hanskaa. Siinä mulla on suloinen pentue ja joiden vahtimisessa on aivan täysi työ. Tahtovat olla melko ripeä kinttuisia lapsukaisia en meinaa perässä pysyä, kun ovat alvariinsa omilla teillään. Varsin vilkkaita pentuja ovat etenkin Sukka ja Hanska heitä saa olla jatkuvasti hakemassa takaisin pesään. Kyllä mä oon miettinyt miten kymmenen pennun emo jaksaa pentujensa kanssa, kun nämä neljä tuottaa mulle jo harmaita karvoja.